In LA jatkuu..

Iltasin oon ollu aina niin poikki etten oo tänne kerenny käydä kirjottelemassa ollenkaan. ollaan joka ilta menty nukkumaan jossain 9-10 aikaa.

Torstai iltana lähettii simonan kaa käymään downtownissa. Ihan ku ois meksikoon saapunu :D kadut täynnä kojuja ja joo, ihan varmasti aitoo tavaraa. Semmossia kapeita kujia mitä pitkin käveltii ja missä myyjät tuli kaupasta ulos suunnilleen taluttamaan sut sisään. Simona sanoki mulle ku noustiin bussista et pidä laukusta kiinni. Ja illalla Simona meinas lätkii muo ku sanoin et kannan kaikkia rahoja mukana, perus idiootti turisti..  No downtown oli aika äkkiä nähty, ei sieltä kauheesti löytyny mitään ostettavaa, parit kengat, simonalle suoristusrauta ja meikkisiveltimet kuitenki eksy mukaa. eihän sitä koskaa tyhjin käsin mistään voi lähtee. Se on kyllä tullu huomattua tällä reissulla. Yhdessä kaupassa Simonan oli pakko ottaa kuva sellaisista housuista missä on takapuolessa täytteet, ilmeisesti kaikki haluaa olla jenniferejä.

Perjantaina tytöilläki oli vapaapäivä. Päätettii lähtee kattomaan millanen meininki on Hollywoodissa. No tästä päivästä ei tullukkaa sitte ihan suunnitelmien mukana. Kaikki alko bussimatkasta. Kenelläkään ei ollu kauheeta innostusta istua bussissa koko matkaa, mutta oikee muitakaan vaihtoehtoja ei oo kun kellää ei ole autoa. Bussit on nimittäin täällä aika mielenkiinotsia. tai riippu aika pitkälti että minkälaisen bussin kyytiin hyppää. Niillä kulkee täällä oikeastaan kaikki kellä ei ole varaa autoon. Se on jännä, se on täällä tosi iso juttu jos ei oo autoa, siitä saa heti leiman otsaan. Ihmiset on niin erilaisia täällä. Kun kaikki on mukavia ja ihania ja heti kavereita, mistä tunnistaa ketkä on niitä aitoja. Simonaki sano että se on semmost ihmisten lukemista koko aika täällä että löytää ne oikeet ihmiset ympärille. Tosi monet puhuu ja kertoo vaikka mitä stoorii ittestään, ja sitte paljastuu että ne ei oo ees puolia siitä. hullu maailma. Mut anyway. Tosiaan kun oltii matkustettu puolet ajasta bussilla meiän piti vaihtaa toiseen bussiin. Seistiin siinä pysäkillä nii yhtäkkiä joku Simonan ja Jennyn tuttu ajaa siitä ohii. Hetken päästä se ajaa uudelleen ja pysähtyy. No me saatiin siitä sitte kyyti Hollywoodiin. Kaikilla oli jo kauhee nälkä ja kun tämä Joseph ehdotti että mennäänkö syömään nii ei tarvinnu montaa kertaa kysyä. Se tais olla nepalilainen ravintola mihin mentiin. Meille tilattiin kaikki valmiiks nii ei tarvinnu ku syödä ja ihmetellä. Se oli tosiaan uus kokemus. Semmosseesta letusta revittiin paloja ja sitten sen palan avulla ronkittii lautaselta kastikkeita, kalaa tai kanaa. Eli suomeks sanottuna syötiin sormin. Voisin kyllä syödä toistekki.
Loppupäivä meniki sitte siinä ku istuttiin Josephin kyydissä ja ajeltiin ympäri hollywoodia. Käytiin erivaatekaupois ku sen kaverilla oli synttärit nii se sai hakee kaupoista vaatteita itelleen lahjaksi. Illal päädyttiin linnaan. LINNAAN. kirjaimellisesti. huh. oltiin kaikki ihan suu auki, keskellä hollywoodia linna. Siel oli pieniä kierreportaita ja isoja huoneita. Huoneitten nurkissa oli haarniskoja ja sisustukseen oli hauskasti sekotettu keskenään uutta ja vanhaa. Mietin että mitenköhän kukaan pystyy elää täällä ilman karttaa. Kuulemma Siellä aiotaan pitää muotinäytös nyt lähikuukausina, kun Joseph siis on muotialalla töissä. Hengailtiin siellä sitte loppuilta. Talon omistajaki kävi esittäytymässä, tuntu jotenki hullulta olla ventovieraana toisen talossa ilman että itse isäntä ei oo mukana juhlissa mitenkään. Näin siis Losissa. Jälkeen päin vaan mietin että kenetköhän oikeesti tapasin. Yhden huoneen seinällä nimittäin oli kehystettyjä levyjä ja elvis presleyn kuva nimikirjoituksineen. Sitä saa nyt sitte tässä pohtia. Pari ilmasta ruokaa ja kyyti kotoota ja takasin, hengailuu linnassa ja hollywoodissa. normi päivä :D

Launtai meniki sit aika hillitysti. Lähettiin käymään, tällä kertaa bussilla, vielä hollywoodissa, kattomassa tähdet kävelykadussa ja muutenki että millanen paikka se on. Mä oon kyllä toisaalta ehkä vähä pettyny. Se ei puoliltaankaan niin hieno mitä siitä on nähny kuvia tai miltä se on näyttäny elokuvissa. Ihmiset ei oo mitään erikoisen näkösiä, kadut on likasia ja muutenki, se elämä on siellä ihan tavallista! Ei mitenkään ihmeellistä. Ei jaksettu kauan pyöriä kun kaikki meinas nukahtaa kahvikuppien ylle nii lähettii kotiin päin. Vähä ruokaa, salille, saunaan, leffaa ja se oliki sitte siinä. :)

Sunnuntaiki meni aika hengailu merkeissä, oli ihana vaan olla ja syödä. ei tehä mitään, ei kiire mihinkään. Semmosta kunnon lomailuu. Sai nukkuu paljon ja levätä. Maanantaina päätin lähtee käymään vielä santa monicassa kattomassa jos sieltä löytyis vielä jotain ostettavaa, ja joo apua, niin sieltä löytyki, yhes vaihees oli pakko vaan päättää että nyt ida, nyt loppu :D Oon rakastunu täällä. Yogurtlandiin ja pinberryyn. ah nam. voisin elää sillä. se on pehmiksen olosta mutta jäädytettyä jugurttia. niit on erimakuja ja sieltä saa itte laittaa ja maistella kuppiin niitä ja sitte siihen päälle valita lukuisista karkeista ja marjoista mieluisat. sitte se punnitaan kassalla. ja vielä älyttömän halpaa! en malta oottaa koska tommonen tulee suomeen ;o

Tänään ilta menee laittautumisen merkeissä koska me ollaan lähössä ulos! eiku siitä sitte vaan heräämään 4:40 ku taksi tulee hakeen 5:40. Matka suomeeen! On ikävä jo, koti, ei malta oottaa. vielä nautitaan tää ilta, mä postaan vielä tästä illasta.

xoxo

in LA

aika on kulunu täällä ihan siivillä en oo kerenny käydä täälläkäään päivittelemässä!

Simona tuli hakemaan mut sunnuntaina lentokentältä ja melkein heti kun saavuttiin  kämpille alettiin grillaamaan. Tosin jonku simonan ja jennyn kaverin piti tulla ja tuoda lihat mutta ei näkyny nii meillä oli semommonen kasvispainotteinen ruoka, mut vitsit pelkät kasvikset voi olla hyviä!

tosiaan aina aamuiks ja päiviks mun pitää keksiä aina jotain omaa ajanvietettä kun simona ja jenny on koulussa. maanantaina kävin kävelemässä venice beachillä, jälkeen päin kun kerroin simonalle et joo kävin semmossees pienes huvipuistoski kävelemässä, nii simona ihmetteli ettei venicel oo mitää huvipuistoo. ilmeisesti olin kävelly rantaa nii pitkään eteenpäin et olin päätyny jo santamonicaan. illal sit näytinki ihan ravulta ku olin viistuntia talsinu ilman minkään valtakunnan varjoa :D

tiistaina olin tutustumassa santa monican keskustaan, sain vähä shoppailla ittelleni kesämekkoja ku eh oikee tajunnu et täällä ihan näin kuuma on! shortsit ja toppi riittää, kaikki muu on liikaaa, paitsi illat on kylmiä, heti ku aurinko laskee. illalla käytiin syömäs semmossees tacopaikassa, jos ostaa yhen juoman saa syödä 5 dollarilla niin plajo tacoja ku jaksaa, ihan super hyvää! sen jälkee simona kävi katuennustajalla kun sen teki nii mieli ja mä seisoin suu auki vieressä, se ties kaiken ihan oikein! mieletön, nyt mäki jo harkitsen.. :D

keskiviikkona, olin oikeestaan vaan simonalla, kävin tutustuuun niitten kampukseen, se oli ihan ku jostain leffasta! kauheesti erinäkösiä ja tyylisiä ihmisiä, jollain aina joku mielenosotus pystyssä ja just semmossiii pienii omia porukoita kaikilla. se oli tosi kaunis alue, paljo nurmikoita millä istuu ja oleilla, penkkejä ja pyötiä et voi lukee ulkonaki. Mut rankkaa se on kuulemma. tosi paljo läksyjä ja etenemisvauhti tosi nopee. mut hyvin ne on tähän asti täällä viihtyny ja pärjäilly!

Saa nähä mitä tänään keksiii, oon joka päivä käyny salilla nii sillä varmaan tääki aamupotkastaa käyntiin! viikonloppuna on luvassa vähä enemmän actionia, kirjottelen taaas!

xoxo

day 8

eilisesta tosiaan jai mainitsematta aitin matkan ensimmainen amerikkalinen hot dog, joka oli kuulemma erinnomaisen makuista. hodarin jalkeen onki kiva lahtea valkaisemaan hampaitaan uudella hammastahnalla, joka paatyi ostoskoriin apteekista kovan paasykokeen kautta.. Pyorahdettiin myos tiffanylla! pieni pettymys eli kylla etta timantteja sai oikein ettia korostuista, luulin etta siella olis aivan hervottoman kokoisia kivia :o

tanaan paatettiin ottaa taksi alle ja kayda semmossissa paikoissa mitka kaikki viela haluaisi kayda. ensimmaisena etappina oli central parkin alice in wonderland patsaat, tosin patsaasta oli hieman vaikea saada hyvaa kuvaa kun pitkin patsasta kiipeili kasa kaikenikaisia apinoita. tosin taytyy muistaa se etta patsas on tarkoitettukkin siihen etta lapset saavat siina leikkia ja kiipeilla.  Satuttiin aika hyvaan aikaan John Lennonin muistoa kunnioittavalle strawberry fieldille. lennonin muistomerkin ymaprille oli kasaantunut  suuri joukko ihmisia ( varmaan yli 60) laulamaan ja soittamaan. monet ihmiset heittivat merkin paalle kukkasia kyyneleet silmissa. miten joku yksi ihminen voikaan vaikuttaa muihin ihmisiin noin paljon.

paatettiin kayda pyorahtamassa viela nohossa, sohossa, ja little italyssa. kiereltiin siella kauppoja ja kateltiin ihmisia, ilta tosin loppu meilla aika lyhyeen koska mulla alko olemaan jo niin huono olo, taitaa taa veto kaikissa kaupoissa ja hotellissa tehda tehtavansa, oon tulossa kipeeks. nyt droppia naamaan ja nukkumaan, huomenna uus paiva!

meille kavi talla reissulla kylla aika hauska yhteensattuma. etta maailma voi olla pieni! ja nyt sentaan puhutaan  miljoonakaupungista. eilen illalla bussipysakilla meian edessa oli joukko eriikaisia lapsia, sisarruksia ja isa. naurettiin aitin kaa ku ne oli niin hauskan nakosia ku kaikilla oli oma sipsipussi ja koko kaytavassa kuuluu kauhee massytys. plus etta niilla oli maailman oudoimman nakonen menopeli, semmonen kolmionmuotonen lauta missa on 3 pyoraa alla. en oo ikina nahny tollasta! :o nyt tanaan ku kaveltiin central parkissa, semmosseen sillan alla laulo kuoro hengellisia lauluja  sellon saestyksella. Se oli se sama perhe! niin kaunista, ne laulu kylla todella hyvin. aiti ylllari alko itkemaan, mut kylla se kosketti. no sitte illalla ku noustiin bussiiin. ei voi olla totta. se sama perhe tuli istumaan meian viereen bussiiin. uskomatonta!

day 7

fiilis oli tanaaan vahan rennompi ja aamuki alkoi kerranki vasta 9. paatettiin jattaa aamupala hotellilla valiin ja suunnata askeleen manahttanille aamupalalle. leipaa ja hedelmia, voitti mennen tulle hotellin jauho munakkaan. :D  ennen pitkaa kavelyy matkaa 5th avenueta pitkin kohti central parkkia poikettiin apteekissa shoppailemassa iskalle, joka on yllattaen tullu pikkusen kipeeks, laakkeita ja kaikkee muuta kivaa. miten ihmeessa apteekissa voi olla noin kiva shoppailla? ostettiin vaikka ja mita!!  siita lahdettiin sitte etenemaan. ensimmainen pysahdyspaikka oli trump tower jossa kaytiin istumassa ja juomassa kahvit. olihan se aika pramee, kultaa ja marmoria suihkulahteineen ja vartioineen. sitte pysahdyttiin museum of modern artissa. ei kuitenkaa museoon lahetty kierteleen, meille riitti ihan vaan se shoppi jossa paas fiilisteleen mita hienompia juttuja erilaisista juustohoylista nojatuoleihin.

central park ja fiilis. siella oli niin kaunista, aurinko paisto, puistossa soi saksofoni ja ihmiset oli lahteny picnikille ja kavelylenkille. siella oli tosi kuuma, ihan niinku ois hypanny takasin kesaan. aaah. kaikki ihmiset naytti jotenki niin onnelisilta. ja siella oli niin paljon koiria! mun koira kuume iski taas.  kun oltiin kavelty central park paasta paahan.. siis poikittais suunnassa alko kaikilla oleen aika kova nalka niinpa suunnattiin topposet takasin pain broadawayta pitkin. loydettiiin sellanen baari\ravintola, musa lujalla, basebalia tellarista ja rento meininki. safkattiin sitte siina ja juotiin aitin synttareitten kunniaks drinkit(jotka me unohdettiin, etta onko vaha huono fiiilis siita). mut  happy B'day !!

huomenna viela fiilisteleen manhattanin tunnelmaa ja imee kaikki se energia itteensa ja sitte kutsuu LA!

day 6

suunntattin new yorkissa askeleet jalleen kerran maanalle. en ymmarra miten kukaan oppii kukemaan taalla metrolla lukematta ennen siihen nousua karttaa puolta tuntia. eihan sita edes tieda miten pain sita kuuluu lukea. on a ja e ja i ja n ja 1 ja 2 ja 3.. huuuh. no ilmeisesti paastiin hyppaamaan sitten oikeeseen metroon koska hetken kuluttua loydettiin ittemme sohosta. nyt vasta pitas alkaa puhuun siita fiiliksesta. aattelinki etta missa ne hyvannakoset ja hyvinpukeutuvat new yorkilaiset on. sohossa indeed. kaikilla ihmisilla oli ihan oma juttunsa, ihmiset haki kaupoista leikia ja istu ulos syomaan niita penkeille joita oli kadut taynna.Talot oli siella niin kauniita, erivarisia ja kokosia taloja vieriveressa ihanine paloportaineen joita nakee aina leffoissa.  broadwaylla oli paljon ihania kauppoja, ja kaikki suht edullisia. vasta kun lahti syvemmalle sohoon kaupat alkoi kallistumaan ja sielta sitte loyty pradaa ja vuittonia etc. Bongattiin jopa yks julkkiski! ei pysty muistaan nimee mut jos kukaan on ikina kattonu teho-osastoo nii se nainen n aytteli semmosta punakihara tukkasta laakaria siina. saatiin hyvin hukattua koko iltapaiva sinne ja siita oli hyva jatkaa little italya kohti. se oli semmonen boheemi mesta. Siita kaupungin osasta oikeen huoku rentous ja rauhallisuus. paljon pienia ja natteja putiikkeja. little iltalyn ja china townin raja oli aika hailyva joten aika akkia nenassa alkoi tuoksua tuorekala ja paiden ylapuolella vilkkua kiinankielisia kyltteja. niilla on taalla aivan oma juttu. se on oikeesti ku kiinaan ois astunu. niiiin erimeininki ku muualla. amparissa kadun varrella on isoampari taynna elavia sammakoita ja kalat ei oo edes kerenny kuolla ennenku ne heitetaan tiskiin, ton tuoreemmaks ei enaa oikein voi ees menna. Ja jos oltais kavelty yhtakatua pitkin vahan aikasemmin voitas hyvinki olla nyt jo jotain leffa staroja ku siin just lopeteltiin jonkun elokuvan kuvaamista, oisko ollu pikkasen mageeta :D Taalta onnistuttii bongaan toinen julkkis jonka nimee en yllays yllatys myoskaan muista..

matka jatkui kohti brooklyn bridgea. olihan se ihan pakko kayda kattomassa. kaveltiin sita jonkun matkaa mutta vasymys vei voiton ja hypattiin taksiin joka vei meiat battery parkkiin. Matkalla saatiin maistaa hitusen wall streetin tunnelmaa. se on totta etta sinne ei kylla aurinko paista. ei ihme etta kaikki liikemiehet on aina ihan valkosia. BAttery parkista nakyi hyvin vapauden patsaalle joka kylla taivaanrantaa ja auringon laskua vasten naytti ihan karpasen kakalta etta ei nyt sinallaan mikaan ihan kauhea elamys, mut olihan se pakko naha! Mulla alko vatsa kurniin jo niin pahasti etta paatettiin lahtea kaupunkiin pain. yritettiiin menna metrolla mutta lippukone ei suostunu ottaan emian rahoja vastaan joten huitastiiin taas taksi menopeliks. kerettiin ennen taksiin nousua nakemaan viela ground zero, wtc iskussa kuolleiden palomiesten muistopuisto ja siina kuolleiden ihmisten muistopatsas seka the sphere eli esine joka oli kahden tornin valissa mutta vahingoittui iskussa.

Kuapungissa saattin vatsat tayteen 6th avenuen kiinalaisessa sisovassa poydassa ja hetken paasta kaikkien paat jo nuokkuivatkin bussissa kohti new jerseyta. tanaan nahtiin vaikka ja mita ja olokin on sen mukainen, nyt unta ja huomiseen paivaan. xoxo

day 5 WOODBURY

ihanaaa shoppaamaaaan! bussi starttasi porth authority bussi asemalta new yorkista tasan kello kymmenen ja saapui woodburyyn muutaman minuutin yli 11. mulla oli taas puolet matkasta kauhea vessa hata. en tiia, mut musta tuntuu etta se on ollu semmonen mun kirous koko matkan ajana. aina ku paastaan istuun bussiin tai taksiin tai ihan mihin vaan mika liikkuu niin mulla iskee vessa hata. anyway, taa ei taas liittyny yhtaan mihinkaan.

woodbury common outlets oli pieni kaupunki, kauniiita matalia rakennuksia vierivieressa. keskella kaikkea oli keskus jossa pystyi kayda tankkaamassa shoppailujen lomassa. kylla siina aina valilla vatsa alkoiki kurnimaan. mita me laskettiin etta shoppailtiin yhteensa taukoamatta melkein 9 tuntia kun bussi lahti takaisin illalla 8. siella oli niin paljon nahtavaa. siisteja tavallisia vaatekauppoja hurjilla alennuksilla. g-star, diesel, benetton, prada, luis vuitton, calvin clein, adidas, nike, puma, jnejne. kaikkeen makuun! ruoka puoli tosin vahan ontu ja keskuksesta tuli enemman mieleen tallinna kuin new york. paiva meni nopeasti ja bussissa istui illalla 3 vasynytta voittajaa. aika urheilu suoritus! ihan joka minuutille ei kuitenkaan loydy vaatekappaletta eika ihan joka toisellekkaan, muuta helposti siella saa silti kulumaan ajan. jumittauduttiin me hetkeksi aikaa ihailemaan sonyn kaupaan uusi hienoja telkkareita joissa oli supertarkka naytto. ja siis taahan oli se mun ja aitin paivan koho kohta!

aika pitka lista viela kaymattomista paikoista edessa, pitaa jatkaa niitten kahlaamista lapi, jos huomenna olis sitte vaikka se central park tai voishan sita muutamat manolotki kayda tossa lampimikseen ostamassa

xoxo

day 4

aamu alkoi aika vauhdikkaasti kun piti lahtea kohti woodburyn outlettia shoppamaan. se sitten meni vahan monkaan. alettiin selvittelemaan jos sinne paasisikin suoraan new jerseysta ettei taytyisi kiertaaa lenkkia new yorkin kautta. no eihan se tietenkaan onnistunu. seuraava mutka tuli vastaan kun huomattiin etta eihan meilla oo kateista, tai siis on mutta hieman vaarana valuuttana. eli ei paasta bussiin. tutustuttiiin sitte sen verran bank on americaan etta meille selvisi etta rahan vaihtaminen siella on mahdotonta ja etta nakojaan pankkiautomaatin kayttaminen voi olla ylitsepaasemattoman hankalaa. lopulta paastiin bussiiin mutta woodburyn bussi starttasi kyllakin ilman meita.

new york ei kuitenkaan jata kylmaksi eika meian paiva ollu riippuvainen siita nii lahettiin sitte taas jalleen kerran tapamme mukaa harhailemaan ja ihmetteleen ja eksyttiin ensimmaiseksi 6th avenuelle ja broadwaylle. loydettiin muutama ihana kauppa jossa meilla meni tuplasti normaalia kauemmin aikaa koska puolet ajasta ma vaan jammailin fiilistelin ja laitoin tukkaani sen sijaan etta oisin ettiny yhtaan mitaan.

Syomaan eksyttiin planet hallywoodin, semmonen turisti loukku.  olihan siella vaikka mita ja jotain autoja ajeli pitkin pylvaita ja sai syoda pelaten etta alaston stallone tippuu katosta ruokaan. niin ei kuitenkaa kayny mika teki ruuastaki aika loistavan makusta. luulis vaan etta tollasssista paikoista missa on kaikkee elokuva kraasaa pidettas parempaa huolta ja etta sita uudistettas. vaikka oliki ihan vaikuttava paikka nii olihan se vaha sinne pain. meiningilla etta rahat pois turisteilta kun ne tyhmat maksaaa :D

tottakai ku tanne asti on tultu nii ois ihana kayda kattoo joku musikaali. ensimmaisena mielessa ois ollu wicked. no paatettii lahtee sitte selvittamaan etta saisko miita lippuja viela loppuviikon naytoksiin ja miten se onnistuis paikanpaalta. on se meininki jotenki vaan niin paljo rennompaa ku suomessa. teatteri gershwininen dessa oli pitka jono. kaikki jonossa olijat kirjotti nimensa paperille  ja laput laitettiiin arvonta koneeseen. juuri ennen naytosta kaikkien piti tulla paikalle ja viimeiset liput naytoksiin arvottiin. lipun joko sai tai ei saanut. mun mielesta aika hauska systeemi. etta kaikki naytokset taytetaan ja ihmisilla on viela viimehetkella aikaa paattaa lahtea teatteriin. paatettiin kuitenki etta otetaan siita enemman selvaa ja tullaan teattriin joku toinen ilta mutta sen nakeee sitten! tasta perheesta ku ei koskaan tieda

ei kauaa keritty kaveleen ku mulla tippuu pisara paahan. aattelin heti etta eika, nyt taas alkaa sataa. mut eheeei. puluhan se vaan oli joka paatti kakata mun ja iskan paalle. ma en sentaan silla samalla hetkella kattonu ylospain, jollain toisella oli vahan huonompi tuuri.. no siitahan oli sitten kivaa jatkaa matkaa varsinki ku seuraavaks reitille osu saks on 5th avenuella, yks hienoimmista tavarataloista new yorkissa.  Saks todella sitte oli hieno. ei edes hintalappuja vaatteissa. naisten vaatteita oli joku 5 kerrosta. ma kavin kurkkimas vaa aika kerroksissa nurkkien takana, mul iski rimakauhu. too fansy for me.kaikkien kahvihammasta kolotti jo aikalailla ja paatettii kayda sitte viela siela kahvilla. hieno nainen seisoo yli kliinin kahvilan edessa ohjaamassa ihmisia valkoisen savyiseen, huoliteltuun kahvilaan. too much for mee. muo alko ahdistaan liian paljo nii paatettiin ettia joku muu kahvittelu paikka. varmasti ihmiset kadulla katto ku ma juoksen saksin ovista ulos huutaen freedom!

saatiin jopa kahlattua muutama nahtavyyskin lapi. ne ei liikaa oo meita viela kuumottanu. Rockefeller plaza oli kaunis. se olisi kylla varmasti vaikuttavampi talvella tai keskikesalla kun siinakin olisi enenmman toimintaa. jotenki uskomatonta etta keskella kaupungin vilkkainta aluetta on iso aukea mita ei naa mistaan ennenkuin kavelee ihan viereen. Grand central station puolestaan sai melkeen haukkomaan henkea. se oli hienompi mita olin kuvitellut. uskomatonta etta jotkut ihmiset kulkevat siita paivittain toihin. huh. jalat alko oleen tassa vaiheessa jo aika muussia. olihan sita taas koko paiva kavelty.

Kotimatka siis kuullosti erittain hyvalta. lahettiin talsimaan pitkin 42th streettia ja vastaan osu bryant park. vitsit kuinka kaunis. kaveltiin siita lapi, mun ois tehny mieli menna juoksemaan pitkin ruohokenttaa mutta nurmikon reunassa oli pieni kyltti joka kehotti ihmisia menemasta nurmelle koska se toipuu suuresta tapahtumasta. niin pieni kyltti mutta 0 ihmista nurmikolla.ihme. no, arvatkaa kaksi kertaa lahdettiinko kavelemaan tasta vaaraan suuntaan. jep. yhtakkia meian edessa on jarkyttavat valomainokset, joo ja eiku takasin pain. kaikki oli sita mielta etta nyt mennnaan vikaan. parin korttelin paasta eletaan miettii et ei voi olla totta. taas kavellaan vaaraan suuntaan. siin vaihees pinna petti kylla taysin. siis se vaara suunta oliki ollu oikee suuntaa. eiku takasin. oli pikkasen voittaja fiilis ku paastiiin 8th streetille ja oltiin lahella kotia.

ma en tiia mika energia piikki mulle ja aitille iski, mutta kaveltiin ripley's believe it or not museon ohi ja oltiin ku pikkulapset siina edessa etta me halutaaan tonne!! eipa jaany iskalla paljoo vaihtroehtoja. siella sitte kaveltiin pitkin kaytavia ja ihmeteltiin maailman pisimpia, lihavimpia ja lyhyimpia ihmisia, kaikenlaisia kidutuskeksintoja ja karvaisia naisia. onneks innokkuus oli jo vahan laantunu ku meille tarjottiin lisamaksua vastaan paasya laserradalle.. mita viela. loppu vaiheessa museota alko olla jo niin vasyny ettei muovikasseista tehty mekko saanut hirveasti hurraamaan.no tulihan seki koettua.paikka oli aikalailla samassa jamassa kuin planet hollywood, siita olisi saanut niin paljon hienomman pienella panostuksella. mut mita sita vanhaa hyvaks todettua korjaamaaan..?

on se vaan niin erilaista taalla. oon yllattyny siita kuinka rauhallisia ja kiirettomia ihmiset taalla tavallaan ovat. kaikki jotenki toimii sellasseessa yhteisessa ymmarryksessa. Oon kuulemani perusteella muodostanut ihan erilaisen kasityksen manhattanista. kaduilla on hyvin tilaa kavella ja viela kertaakaan ei ole tullut turvatonta oloa eika tavaroitten puolesta oo tarvinnu ainakaan viela pelata. musta tuntuu etta se on pitkalti omasta asenteesta ja omista tekemisista kiinni. tyhma ei saa olla, pitaa pitaa jarki kadessa kaikessa mita tekee. semmonen tervemaalaisjarki, ei sita itteltaan ainakaan muuta voi edes vaatia! new yorkista tehdaan mun mielesta liian iso juttu. taalla on normaaleja ihmisia jotka viettaa ihan normaalia arkea, joille vapauden patsas(jota me ei olla viela edes nahty) ja ystavalliset ihmiset hyvine kaytostapoineeen ovat arkipaivaa. parasta taalla on se fiilis, sen voi melkeen maistaan. xoxo